Jälkimaininkien tunnelmia

Koko SOJIKU-teossarjaa on tehty jo useamman vuoden ja SOJIKU 4 -iltojenkin suunnittelu on aloitettu jo viime kesänä. Tästä huolimatta SOJIKU 4 -iltojen esitykset ajoittuivat kaikki yhden viikon sisälle, minkä vuoksi viikko olikin äärimmäisen intensiivinen ja täynnä tunteita laidasta laitaan.

Koko viikon ruljanssi alkoi oikeastaan jo perjantaina 18.3., kun saimme harjoituksiin yleisöä turkulaisista vastaanottokeskuksista, jotka majoittavat Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita. Vedimme Sansuin ja CatB:n läpi alusta loppuun asut päällä ensimmäistä kertaa yleisölle. (Sansuihan on esitetty jo vuosi sitten, mutta tällä kertaa eri kokoonpanolla.) Tunnelma oli mahtava ja yleisön läsnäolon kyllä aisti. Tuntui heti siltä, että oltiin otettu ratkaiseva askel kohti ensi-iltaa, ja harjoitusten jälkeen oli ihana kuulla, millaisia tulkintoja koeyleisö teki teoksista.

Seuraava iso askel kohti ensi-iltaa otettiin maanantaina 21.3., kun saimme kenraaliin yleisöksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoistyöntekijöitä ja ystäviämme. Seuraavan päivän ensi-ilta häämötti jo lähes iholla, ja kaikesta kiireestä huolimatta tuntui taas hyvältä vetää teokset läpi, kun salissa oli muitakin kuin vain tanssijat ja koreografit.

Ensi-ilta on aina koko työryhmälle tärkeä rajapyykki, sillä silloin harjoittelu muuttuu aina joksikin muuksi. Tavallaan ensi-ilta on se taitekohta, jossa päästään siihen, minkä vuoksi ylipäänsä on harjoiteltu. SOJIKU 4:n ensi-ilta oli tiistai 22.3. Ensi-illassa oli alustajana Kai K. Kimppa, joka puhui avoimen lähdekoodin prosesseista. Ehkä yllättäväkin alku nykytanssin illalle hypätä tietotekniikan maailmaan, mutta kuten Kimpan alustuksessa jo kävi ilmi, ytheys löytyi illan aikana viimeistään CatB-teoksen kohdalla. CatB-teosta on tehty tietyllä tavalla avoimen lähdekoodin mukaan. Alustuksen jälkeen tanssiteokset menivät suunnitellulla tavalla, väliajalla osa söi sushia ja illan päätteeksi halukkaat jäivät vielä keskustelemaan työryhmän kanssa teoksista. Ensi-illan jälkeen työryhmästä jokaisella oli kaikkensa antanut mutta tyytyväinen olo.

Viikon muut esitykset pidettiin torstaina, lauantaina ja sunnuntaina. Jokaisena iltana yleisöä oli paljon paikalla - paljon enempää emme olisi voineet toivoa - ja sekä lauantai että sunnuntai olivat loppuunmyytyjä. Sekä esiintyminen että yleisön katselukokemus ja näistä yhdessä muodostuva elämys on aina aivan erityisellä tavalla upeaa, kun tuntee koko salin olevan ääriään myöten täynnä. Kiitos siis kaikille paikalle tulleille, tunnelma oli mahtava!

Yleisöltä saadun palautteen mukaan itse konseptiin ja iltojen sisältöihin oltiin oikein tyytyväisiä ja toivottiinkin, että vastaava ilta järjestettäisiin joskus myöhemmin uudestaan, eikä tämä jäisi yhden viikon varaan. Aivan samanlaista SOJIKU 4 -iltaa tuskin tulee olemaan, mutta Niinan seuraavan proggiksen, Pohjoisen maan voima, suunnittelussa tämä hyvä kokemus ja positiivinen palaute otetaan varmasti huomioon. Tarkoitus on kuitenkin työskennellä vielä SOJIKUn parissa myymällä keikkaa kotimaahan ja ulkomaille - ja kyllä, myös Japaniin! Itse SOJIKU-teossarjakin saa vielä jatkoa: SOJIKU 3 jäi viimesyksyisen loukkaantumisen takia väliin, joten se toteutetaan tulevana kesänä ja syksynä. SOJIKU 3 on siis videotaideteos, joka alun perin oli tarkoitus nähdä SOJIKU 4:n yhteydessä mutta jonka tekeminen jouduttiin Niinan käsimurtuman vuoksi siirtämään. Eli ihan vielä ei ole matka päättynyt SOJIKUn parissa!

Muuten yleisöltä tuli kiitosta monena iltana muun muassa Sansuin valoista ja CatB:n musiikista. Yksi Sansuin teemoistahan on juuri valon ja varjon rajapinnan tutkiminen sekä liikkeen ja valon yhteispeli, jota Niina ja valosuunnittelija Antti Helminen yhdessä tutkivat ja työstivät. Yuta Kumachin suunnittelemissa CatB:n musiikeissa erityistähän oli, että musiikki miksattiin livenä paikan päällä. Yleisö tunnisti musiikista tuttuja lintujen ääniä ja vastakohtana liikenteen hälyä, mikä nostettiin esiin myös yleisökeskusteluissa. Yuta toimii Japanissa myös DJ:nä, eli taitoa musiikin työstämiseen löytyy monesta näkökulmasta. Toivottavasti kaikki Yutan musiikista innostuneet huomasivat, että paikalla oli myös myynnissä Yutan levyjä.

Esitysviikon jälkeen työryhmä on ollut voipunut mutta onnellinen. Tuntuu haikealta jättää näin pitkään työstetty proggis hetkeksi sivuun. Japanilaisten kanssa on ystävystytty ja heidätkin tuntui haikealta päästää lähtemään takaisin Japaniin. Haikeuden rinnalla ollaan kuitenkin oltu erittäin tyytyväisä koko proggikseen ja esitysviikkoon - suuri kiitos siitä kuuluu tietysti myös yleisölle! Ehkä kaikkein parasta palautetta onkin ollut kuulla yleisöltä jälkeenpäin, miten esitys on jäänyt mieleen ja miten sitä on muisteltu ja mietitty vielä jälkeenpäinkin. Samoin on ollut hienoa kuulla, miten omien sanojensa mukaan nykytanssiin "vähemmän vihkiytyneet", uudet yleisöt ovat olleet myös erittäin innoissaan. Tällaisten palautteiden jälkeen olemmekin tyytyväisiä, että ihan kokonaan ei vielä tarvitse jättää SOJIKUa, sillä ainakin videoteoksen merkeissä tullaan vielä työskentelemään samojen teemojen ympärillä!

Ensi-ilta ohi, huh huh!

Eilen oli SOJIKU 4 -illan kauan odotettu ja pitkään suunniteltu ensi-ilta Manilla-teatterissa - mahtavaa oli!

Ilta alkoi Kai K. Kimpan alustuksella avoimesta lähdekoodista. Kimppa on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen lehtori, ja hän kertoi ennen esiintymistä puhuvansa itselleen uudelle kuulijakunnalle: nykytanssiteoksen yleisölle. Avoin lähdekoodi ja tietojärjestelmätiede kieltämättä ensi kuulemalta kuulostavat nykytanssille vierailta, mutta yhteyksiä Yuzo Ishiyaman CatB-teokseen kuitenkin löytyy. Yuzo itse nimittäin toimii koreografina samalla tavalla kuin avointa lähdekoodia työstävä koodari: hän ikään kuin luo niin sanotun lähdekoodin, jota tanssijat puolestaan muokkaavat itsensä näköiseksi. Alustuksen jälkeen oli tietysti vuorossa tanssiesitykset, sushin syöntiä ja illan päätteeksi oli mahdollisuus vielä esittää koreografeille ja muulle työryhmälle illan aikana heränneitä kysymyksiä.

Pitkä päivä kieltämättä väsytti, mutta malja nostettiin enskarin kunniaksi kuitenkin.

Meidän koko työryhmä oli ainakin iltaan todella tyytyväinen ja jäi mahtava fiilis - toivottavasti tämä välittyi katsomoon asti! Torstaina taas jatketaan SOJIKU 4:n parissa, ja silloin mediatutkija Teppo Turkki aloittaa illan omalla puheenvuorollaan. Torstain jälkeen on jäljellä vielä kaksi näytöstä, toinen lauantaina ja toinen sunnuntaina. Suosittelemme lippujen ostamista ennakkoon kaikkiin näytöksiin, sillä ovelta liput ovat 5 euroa kalliimmat ja ainakin lauantain alustuspaketit on jo myyty loppuun (eli lauantaina pääsee vielä katsomaan pelkkiä tanssiteoksia, mutta alustus on loppuunmyyty). Muistattehan myös, että Manilla-teatterissa voitte maksaa vain käteisellä. Nyt hengähdämme hetken, ja huomenna jatkuu SOJIKU-rokkenrolli! :)

So Ueda - kamppailulajien liikekieli

Toinen CatB-teoksen japanilaistanssijoistamme on So Ueda. Hänen tanssiuransa sai alkunsa opiskeluaikana yliopistossa, jossa So otti osaa Dairakudakanin butoh-työpajaan. Tämän jälkeen So on toiminut taiteilijaryhmässä Sal Vanilla.

Ennen tanssia So on tiiviisti harjoittanut japanilaista kamppailulajia shorinji kempoa ja suomalaisille kenties tutumpaa nyrkkeilyä, millä on toki ollut oma vaikutuksensa myös Son tanssiin. "Kun tanssin ja improvisoin liikettä, kamppailulajeista tuttu liikekieli tulee luonnollisena osana mukaan", So kertoo.

SOJIKU 4 -proggiksessa So on ollut erityisen kiinnostunut erilaisten persoonien vuorovaikutuksesta luomisprosessissa. "Yksi plus yksi on tässä tapauksessa kolme", So summaa.

Japanilaisesta taiteesta So suosittelee kaikille blogin lukijoille manga-taiteilijoita Katsuhiro Otomoa, George Akiyamaa, Taiyo Matsumotoa ja Daisuke Igarashia.

Yuzo Ishiyama - avoimen lähdekoodin tanssia

Yuzo Ishiyama on toinen koreografeistamme, ja 22.3. ensi-iltansa saava CatB on hänen koreografiansa.

Yuzo toimii taiteilijakollektiivissa nimeltä A.P.I. Kollektiivin nimi on peräisin tietotekniikan maailmasta ja tulee alun perin sanoista Application Programming Interface, minkä Yuzo on kääntänyt muotoon Artwork Programming Interface. "Korostan kaikessa luomisessani vuorovaikutusta ja kohtaamista. Työskentelyni perustuu lähes aina yhteistyöhön ja dialogiin", Yuzo valottaa nimen taustaa.

Koreografiksi Yuzo päätyi kiinnostavaa reittiä. "Soitin rock-bändissä bassoa ja aloin kiinnostua installaatiotaiteesta. Hiljalleen aloin käyttää ihmiskehoa kohteena, ja lopulta siitä muodostui tanssia", Yuzo kertoo.

CatB-teoksen nimi tulee Eric S. Raymondin esseestä "The Cathedral and the Bazaar", joka käsittelee avoimen lähdekoodin menetelmiä ja johon edellisessäkin blogikirjoituksessa viitattiin. Tehdessään CatB:tä Yuzo toimii ikään kuin avoimen lähdekoodin mukaisesti: avoimesti. "Vaikka toiminkin koreografina, teos syntyy yhteistyönä ja dialogien kautta työryhmän kaikkien jäsenten kanssa", Yuzo selventää. Tavallaan siis teoksessa tanssivat tanssijat voivat muokata CatB-teoksen "lähdekoodia".

SOJIKU 4 -illassa Yuzoa kiinnostaa eniten suomalaisten ja japanilaisten taiteilijoiden välinen kemiallinen reaktio.

Japanilaisesta taiteesta Yuzo haluaisi suositella blogin lukijoille erityisesti MOODMAN DJ:tä sekä yleisesti Yuta Kumachin esiintyville taiteilijoille tekemää musiikkia. Yuta Kumachia kuullaan myös SOJIKU 4 -illassa, sillä hän tekee musiikin CatB-teokseen. Musiikkiin kannattaa tosissaan kiinnittää huomiota, sillä Yuta miksaa sen reaaliaikaisesti esityksissä.

Kai Kimppa: Avoimen lähdekoodin prosessit

SOJIKU 4 -illan toinen tanssiteos, CatB, on saanut vaikutteita tietotekniikasta, erityisesti Linuxista, minkä johdosta ensi-iltamme alustajakin on alan asiantuntija. Ensi-illassa 22.3. alustaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen lehtori Kai Kimppa, joka puhuu illassa avoimen lähdekoodin prosesseista.

Kimpan väitöskirja käsitteli immateriaalioikeuden (erityisesti tekijänoikeuden) oikeutettavuuden ongelmatiikkaa ohjelmistojen ja muun digitaalisesti levitettävän median suhteen. Hän on tutkinut paljon myös moninpelattavien tietokonepelien eettisiä ulottuvuuksia ja valtionhallinnon tietojärjestelmien yhteiskunnallista toimivuutta.

Avoin lähdekoodi tarkoittaa sellaisia tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden käyttää ohjelmaa mihin tahansa sekä muokata ohjelman lähdekoodia omien tarpeidensa mukaisesti. Eric. S. Raymond on todennut, että suljettujen ohjelmistojen yritystä johdetaan kuin katedraalia - ylhäältä alas - ja siellä tehdään mitä käsketään. Avoimien ohjelmistojen kehitys puolestaan muistuttaa enemmän basaaria: ihmiset tekevät mitä haluavat eikä koskaan voi täysin tietää, tehdäänkö jotain vai eikö tehdä, mutta siitä huolimatta asiat tuntuvat vain hoituvan.

Ensi-illassa kuulemme siis monipuolisesti avoimesta lähdekoodista ja yleisökeskustelussa pääsemme vielä pohtimaan, mitä yhteistä tällä materiaalisella koodilla ja liikkeellä - tanssilla - voi olla.

Jonna Aaltonen - kehon kielen lukemista yli kulttuurirajojen

Vuonna 1995 Turun konservatoriosta tanssijaksi valmistunut Jonna Aaltonen on lähes 15-vuotisen kansainvälisen uransa aikana työskennellyt kiinnityksellä useissa tanssiryhmissä: Tanssiteatteri Erissä, NODDRANSissa Ruotsissa, VOLKSOPERAN baletissa Itävallassa ja Älysborgsteaterns Dans Ensemblessa Ruotsissa. Vuodesta 2006 lähtien Jonna on työskennellyt freelance-tanssijana Suomesta käsin.

SOJIKU-teossarjassa työskentely on ollut Jonnalle antoisaa. Japanissa Jonna on käynyt keran aiemmin, mutta SOJIKUn parissa työskentely on ehdottomasti opettanut paljon uutta japanilaisesta kulttuurista, ja toisaalta on ollut myös kiinnostavaa löytää yhteneväisyyksiä suomalaisesta ja japanilaisesta kulttuurista.

Erityisesti työskentely japanilaisten kolleegojen kanssa on ollut antoisaa ja rikastavaa. "On ollut hienoa taas kerran todeta, miten universaali tanssin kieli todellakin on. Kehot ymmärtävät toisiaan, vaikka verbaalinen kommunikointi olisikin rajoittunutta", Jonna kertoo. Juuri verbaalisen kommunikaation Jonna on kokenut kaikkein haasteellisemmaksi proggiksen aikana. "Kehon kielen lukeminen korostuu, ja on ollut mielenkiintoista huomata ja purkaa juuri kehonkieleen ja miksei myös verbaaliseen kommunikaatioon liittyviä kulttuurisia eroavaisuuksia", Jonna selventää.

SOJIKU 4 -illalta Jonna odottaa kahta hyvin erilaista teosta, mikä on sekä tanssijoille että yleisölle kiinnostavaa. Tanssijoille illan haasteellisuus piilee osittain siinä, miten onnistuu saamaan kumpaankin teokseen ominaisen tunnelman esiin ja osaa jakaa energiansa oikein esityksissä.

SOJIKU 4 ei ole ainoa kulttuuripääkaupunkihanke, jossa Jonna on mukana. SOJIKUn lisäksi Jonna on mukana Opera d'Alvilda in Abo -hankkeessa, jossa hän esiintyy elokuussa. Näiden lisäksi Jonna suosittelee blogin lukijoille kulttuuripääkaupungin ohjelmistoon kuuluvia Tanssivaa tornia, Passiota ja Borrowed Light -teosta.

Satsumi Fukai - keskittymistä kenkien parissa

Satsumi Fukai on japanilaisen työryhmämme ainoa naistanssija. Hänellä on nykytanssin lisäksi vahva perusta klassisessa baletissa. Satsumin tanssissa on kiinnitetty erityistä huomiota hänen pitkiin raajoihinsa ja hänen kykyynsä luoda niillä tarkkaa ja dynaamista liikekieltä. Satsumin tanssissa voi nähdä vaikutteita myös hänen innostuksestaan tai chitä ja joogaa kohtaan.

Tanssin ohella Satsumilla on kiinnostava harrastus: kenkien tekeminen! "Minulle on tärkeää, että kehitän itseäni ja jalostan herkkyyttäni myös muilla menetelmillä kuin tanssilla", Satsumi kertoo. Hän kokee, että jonkin konkreettisen asian tekeminen on tehokasta, ja kenkiin Satsumi on päätynyt niinkin yksinkertaisesta syystä, että hän on vain erityisen kiinnostunut kengistä.

SOJIKU 4 -illalta Satsumi odottaa kiinnostavaa kulttuurien kohtaamista. "Erityisesti minua kiinnostaa, millä tavalla tila- ja aikakäsitykset eroavat suomalaisilla ja japanilaisilla", Satsumi kiteyttää.

Japanilaisesta taiteesta Satsumi suosittelee suomalaisille erityisesti Takeshi Kitanon elokuvia ja Katsuhiro Otomon mangaa Akira.

SOJIKU 4 -illassa Satsumi tanssii teoksessa CatB.

 

Muistoja tammikuun alusta

Pari videota lisää vielä sunnuntai-illan ratoksi! Tässä on nimittäin hieman videomateriaalia Yuzo Ishiyaman teoksesta CatB. Videot on kuvattu tammikuun alussa täällä Turussa jos ei ihan ensimmäisistä harjoituksista niin ainakin ensimmäisen viikon aikana.

Maistiaisia videon muodossa

Jos et päässyt paikalle katsomaan, kun kävimme kiertelemässä ympäri Turkua promokeikoilla, niin nyt voit katsoa pienen trailerin videon muodossa! Oheisessa videossa on otteita Sansuista, johon Niina Airaksinen on tehnyt koreografian ja joka esitetään SOJIKU 4 -illassa. Koska Yuzo Ishiyaman CatB:stä ei vielä ole videomateriaalia - sehän saa ensi-iltansa vasta reilun viikon päästä 22.3. - on trailerilla otteita teoksesta Qwerty, johon Yuzo Ishiyama on tehnyt koreografian vuonna 2006.

Keikalla ICT-talossa

Hieman ollaan päästy jo esiintymisen makuun, kun ollaan käyty heittämässä promokeikkaa tänään Turun kauppakorkeakoululla, ICT-talolla ja BioCityssä. Mahtavaa on ollut ja hienosti ihmisiä paikalla - kiitos kaikille! Tässä hieman tunnelmia ICT-talon keikalta:

Niina Airaksinen, So Ueda ja Satsumi Fukai

 

Illalla esiinnymme vielä Blankossa klo 21.00. Tervetuloa vaikka iltapalalle tanssin pariin! Huomenna pidämme taukoa promokeikkojen suhteen, mutta perjantaina ja lauantaina meidät voi taas bongata Turun keskustasta Hansatorilta.

Teppo Turkki: Ubiikkiyhteiskunta - tietoyhteiskuntakehityksen seuraava vaihe

Jokaisessa SOJIKU 4 -illassa on eri alustaja ja siten niissä myös käsitellään eri aiheita. Torstain 24.3. alustaja on vaikuttaja ja mediatutkija Teppo Turkki.

Turkki on muun muassa ollut Tokiossa Wasedan yliopistossa tutkijana ja toiminut IADE:n (Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti) johtajana. Tällä hetkellä hän työskentelee Sitran viestintäjohtajana. Turkki on myös kirjoittanut kolumneja ja artikkeleita moniin eri aikakaus- ja sanomalehtiin, kuten Suomen Kuvalehteen ja Taloussanomiin.

Turkki on seurannut Aasian kehitystä ja murrosta 1980-luvun puolestavälistä lähtien. Hän on toimittanut monia dokumentteja ja artikkeleita Aasian kehityksestä. Yksi Turkin merkittävimmistä Aasiaan liittyvistä töistä on Kaakkois-Aasiaan sijoittuva radiodokumentti Seitsemän kirjettä indokiinasta (1995). Dokumentissa kuvataan, miten Turkki kulkee yli neljän kuukauden ajan Mekong-joen vartta seuraten globalisaation vaikutuksia ja modernin tuloa Laosissa, Kambodzassa ja Vietnamissa. Toinen merkittävä Turkin työ on vuonna 2005 julkaistu teos Kahden pilven takaa - Japanin murros ja uusi nousu.

SOJIKU 4 -illassa Turkki puhuu aiheesta "Ubiikkiyhteiskunta - tietoyhteiskuntakehityksen seuraava vaihe".

Uusia varmistuneita tanssimaistiaisia!

Hyviä uutisia! Keskiviikkona kerrottiin, että ensi viikolla on mahdollista nähdä maistiaisia SOJIKUsta Kauppakorkean tiloissa, ICT-talossa ja BioCityssä. Nyt saatiin varmistettua lisää promokeikkoja!

Ensi viikon perjantaina ja lauantaina SOJIKUsta voi nähdä 10 minuutin pituisia näytteitä Hansatorin lavalla. Perjantaina 11.3. esiinnymme klo 16.45 sekä klo 18 ja lauantaina 12.3. esiinnymme klo 14.45 sekä klo 16.15. Tulkaa katsomaan, miltä SOJIKU 4 näyttää!

Ennakkomaistiaisia tarjolla ensi viikolla!

Kiinnostaisiko maistiainen SOJIKUsta?

Ensi viikolla SOJIKUn tanssijat uskaltautuvat hetkeksi ulos treenitiloistaan ja rantautuvat Turun julkisiin tiloihin esittämään maistiaisia SOJIKUsta. Tarkoituksena on siis lyhyellä keikalla antaa esimakua siitä, mitä tuleman pitää.

Toistaiseksi varmistuneita paikkoja promokeikoille ovat ensi viikon keskiviikkona 9.3.
klo 12.00-12.10 Turun kauppakorkeakoululla (Rehtorinpellonk. 3)
klo 13.00-13.10 ICT-talolla (Joukahaisenk. 3) ja
klo 13.45-13.55 BioCityssä (Tykistök. 6).

Kaikissa edellä mainituissa paikoissa voi siis tulla tilan aulaan katsomaan lyhyttä otetta tulevasta SOJIKU 4 -illasta ja nauttimaan pienestä taidehetkestä työpäivän keskellä. Pyrimme ensi viikolla tanssimaan myös Turun keskustassa, mutta ilmoitamme tarkemmista paikoista ja ajoista täällä blogissa niiden varmistuttua. Tulkaa katsomaan!

Uutissi Turust!

Pakkaset lauhtuivat juuri sopivasti, nimittäin SOJIKU-työryhmän japanilaiset tulivat viikonloppuna takaisin Suomeen, ja eilen alkoi taas SOJIKU-rokkenrolli soida, kun päästiin taas yhdessä treenaamaan. 22.3. häämöttävä ensi-ilta alkaa jo hieman kutitella vatsan pohjalla, mutta sitä edeltäviin pariin viikkoon mahtuu vielä monta hikistä harjoitusta. Me yritetään täällä vielä malttaa odottaa maaliskuun loppua, toivottavasti tekin jaksatte! :) Muistakaa myös, että lippuja saa toki oveltakin, mutta ovelta ostettuna liput ovat kalliimmat, joten kannattaa varmistaa pääsy SOJIKU 4 -iltaan ostamalla ennakkolippu.

Toisena ilouutisena kerrottakoon vielä, että Facebook-kilpailu on päättynyt, ja kaikkien tykkääjien kesken arvottiin nyt lippu SOJIKUun. Voitto meni pääkaupunkiin, vaan ei kulttuuripääkaupunkiin: onnittelut Helsinkiin! Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Mistä syntyi idea SOJIKUun?

SOJIKUn nimihän tulee siitä, että kyseessä on subjektiivinen otos Japanin ilmiöistä ja kulttuurista. Proggiksen idea on alun perin lähtenyt tanssija-koreografi Niina Airaksiselta, joka on sitten koonnut suomalais-japanilaisen työryhmän toteuttaamaan tätä ideaa. Mutta miksi juuri Japani?

Niinalla ei aiemmin ollut ollut mitään erityistä intressiä Aasian suuntaan, mutta elokuva Geishan muistelmat sytytti mielenkiinnon. Elokuva on tuotu riittävän lähelle länsimaista tajuntaa visuaalisesti ja esteettisesti, ja Niinalle juuri tämä elokuva avasi ikkunat itään. Erityisen upeaa elokuvassa on se, miten tarkkaan harkittua kaikki on, miten hienoja yksityiskohtia siinä on, ja elokuvan atmosfäärissä kiehtoo seesteinen rauha, vaikka pinnan alla mylvivätkin vahvat voimat ja tunnelmat. Geishan muistelmista innostus lähti eteenpäin ja Niina rupesi tarkemmin tutkimaan Japanin ilmiöitä, mm. arkkitehtuuria. Tällä tutkimusmatkalla ovat olleet tärkeänä apuna Jouni Elomaa ja Riitta Salastie, jotka kummatkin toimivat myös alustajina SOJIKU 4 -illassa.

Toinen inspiraation lähteenä toiminut elokuva on Twilight Samurai, jonka päänäyttelijä Hiroyuki Sanada on ollut myös tärkeänä muusana koko SOJIKUn liikkeen ja tunnelmien synnyttämisessä. Hänen mieletön voimansa ja läsnäolonsa niin henkisessä kuin fyysisessä olemuksessa, keskittynyt rauhallisuus ja välillä räjähtäväkin voima ovat todella upeaa ja inspiroivaa.

Elokuvien lisäksi SOJIKUn taustalla on yleisempi kiinnostus arkkitehtuuriin, rakenteisiin, muotoihin ja suhteisiin, ja juuri näihin elementteihin kiinnitetään paljon huomiota japanilaisessa kultturissa. Innostavaa on myös se, miten kaikki on harkittua ja viimeisteltyä, yksityiskohtia arvostetaan. Toisin sanoen asioiden eteen nähdään vaivaa eikä vain hutaista jotakin kiireessä.

Myös Junichiro Tanizakin kirja Varjojen ylistys on ollut yksi suuri vaikuttaja SOJIKU-teossarjan teemojen valinnassa. Erityisesti valon ja varjon rajapinnan tutkiminen on saanut vauhtia Tanizakin teoksesta. Tanizaki kirjoittaa:

"Ajattelen unohtumatonta pimeyden näkemistä, jonka koin [Sumiyaman teehuoneessa Kiotossa]. - - Pimeys, jonka rikkoi vain muutama kynttilä, oli rikkaudessaan tyystin erilaista, voimallisena ja yhtenäisenä, eikä kynttilöiden hauras valo kyennyt läpäisemään sen vahvuutta, vaan kääntyi takaisin kuin mustasta seinästä."

Muistakaa, muistakaa!

Muistattehan, että nyt kannattaa tykätä Niina Airaksinen Dance Productionsin Facebook-sivusta? Kun meillä on 100 tykkääjää, arvomme kaikkien tykkääjien kesken alustuspaketin SOJIKU 4 -iltaan. Vielä tarvittaisiin muutama tykkääjä, jotta saadaan arvonta käyntiin!

Facebook-sivulla on muuten myös kansio, josta voi seurata, mitä kaikkea SOJIKU 4:stä on kirjoitettu mediassa. Uusin juttu taitaa olla Tuokio-lehdessä, mutta lisää voi tosiaan käydä katsomassa Facebook-sivultamme.

Tanssimaistiaisia Pietarissa

Japanilaiset lähtivät kuun vaihteessa takaisin Japaniin, mutta ei muukaan SOJIKUn porukka ihan paikallaan ole pysynyt.

Koreografi Niina Airaksinen lähti sunnuntaina Pietariin, jossa järjestetään tällä viikolla Suomi-Asema. Kyseessä on tapahtuma, jossa suomalaiset luovan talouden tekijät esittelevät osaamistaan ja luovat kontakteja. Suomi-Aseman oman sloganin mukaan tapahtumassa "taide kohtaa elämyspalvelut, design performanssin, liikemies muotoilun ja kulttuuri yritysmaailman". Mukana tapahtumassa on sekä luovan alan tekijöitä että agentteja.

Niina on juuri parhaillaan Pietarissa ja esiintyy viikon aikana kolme kertaa. Muuna aikana ehtiikin sitten tutustua muihin tekijöihin ja luoda kontakteja. Niina esittää Suomi-Asemassa otteita teoksesta Mokugo - Ladattu hiljaisuus, joka on koko SOJIKU-teossarjan ensimmäinen osa. (Mokugosta voi lukea lisää Niina Airaksinen Dance Productionsin sivuilta.)

Niina lähetti kaikille Pietarista sellaisia terveisiä, että mahtavaa on! Erityisesti Niina kehui Pietarin Loft Project Etagia, jota hän ehdottomasti suosittelee kaikille Pietarissa käyville. Tilassa yhdistyy vanhan leipätehtaan rosoisuus designiin ja virtaviivaisuuteen."Rouhean chic", sanoi Niina!

Niinalla oli maanantaina yksi näytös, tänään yksi ja vielä perjantaina viimeinen. Paikallisen yleisön Niina kertoi olevan upea. He elävät käsinkosketeltavan vahvasti mukana, joten heille on mahtavaa tanssia ja esiintyä.

Viikko vierähtää siis Pietarissa ja sen jälkeen palataan taas ruotuun Turussa.

Ikebana - japanilainen kukkienasettelutaide

Käsi ylös ne, jotka tietävät, mitä ikebana tarkoittaa? Täällä oli nimittäin ainakin yksi tietämätön, ennen kuin siihen törmäsi SOJIKU-proggiksen yhteydessä.

Tuntuu, että monessakin kohtaa, kun täällä blogissakin on pohdittu japanilaisuutta - joko tanssiteoksissa tai esimerkiksi arkkitehtuurin näkökulmasta - erilaiset kontrastit ovat tavalla tai toisella tulleet esiin. Vastakohtien kohtaamisesta on tietyllä tavalla kyse myös ikebanassa. Ikebana on nimittäin japanilainen kukkienasettelutaidelaji, jossa luonto ja ihminen kohtaavat. Ikebanassa tavoitteena on, että kukkien ja muiden kasvien asettelun avulla saadaan luonto ja ihmisyys yhdistettyä. Kukkien lisäksi materiaalina käytetään nurmikkoa ja oksia mutta nykyään myös esimerkiksi kiviä ja metallia.

Ikebana-taideteokset ovat siis kukka-asetelmia, jotka tehdään aina yhdestä suunnasta katsottaviksi siten, että asetelman kuviteltu katsoja on aurinko. Tärkeää ikebanassa on, että asetelma sopii ympäristöönsä ja että tekijän tunteet ja luonne näkyvät asetelmassa. Monet harjoittavat ikebanaa kehittääkseen keskittymiskykyään tai syventääkseen estetiikan tajuaan.

Ehkä tärkein periaate ikebanassa on kolmioajattelu. Ikebanassa on tyypillisesti kolme pääoksaa. Esimerkiksi sogetsu-koulukunnan mukaan nämä ovat shin (taivas, henki, tulevaisuus), soe (ihminen, sielu, nykyisyys) ja hikae (maa, menneisyys).

SOJIKU 4 -illassa nähtävää Sansuita katsoessa kannattaa pitää mielessä ikebana ja sen kolmioajattelu, sillä Sansui on saanut vaikutteita myös ikebanan estetiikasta.

Jos kiinnostus heräsi oikein kunnolla, voi ikebanaan tutustua tarkemmin esimerkiksi Suomen Sogetsu-ikebana ry:n tai Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen nettisivuilla.

Nyt kannattaa tykätä!

...nimittäin Niina Airaksinen Dance Productionsin sivusta Facebookissa!

Päätimme juuri, että kun meillä on fb-sivulla 100 tykkääjää, arvomme kaikkien tykkääjien kesken alustuspaketin SOJIKU 4 -iltaan. Alustuspakettihan sisältää kummatkin tanssiteokset (Sansui ja CatB), alustuksen ja teetarjoilun sekä yleisökeskustelun illan päätteeksi.

Tykätkää ja kehottakaa kaveriakin tykkäämään!

Riitta Salastie: Japanilaisen arkkitehtuurin estetiikka

Jokainen SOJIKU 4 -ilta sisältää tanssiteosten lisäksi myös Japani-asiantuntijoiden pitämän alustuksen. Jokaisena iltana on eri alustaja ja aihe, ja pyrimme tämän blogin kautta antamaan pieniä maistiaisia alustusten teemoista.

Lauantain 26.3. alustaja on Riitta Salastie, arkkitehti SAFA ja tekniikan tohtori, joka puhuu japanilaisen arkkitehtuurin estetiikasta, erityisesti sen tilakäsityksestä.

Japanilaisen tila-ajattelun peruskäsite on MA, joka on japanilaisen arkkitehtuurin tilan teoria. Olennaista sille on selkeiden vastakohtien tai yksiselitteisten rajojen puute. Tilaa ja aikaa ei Japanissa eroteta kokonaan toisistaan - kumpikaan ei ole pysyvää - jolloin myös MA on sekä tilan että ajan käsite.

MA-taiteissa kiinnitetään erityistä huomiota ajan ja tilan intervalleihin, muotoihin ja ei-muotoihin sekä näiden välisiin aukkoihin. Aukot liittyvät välittömässä kokemuksessa luotuihin ja havaittuihin asioihin. Tilan kokeminen on subjektiivinen prosessi, ja siten MA-käsitteeseen sisältyvä aikaelementtikin on erittäin tärkeä.

Arkkitehtuurissa MAn yksi ilmenemismuoto on rakennuksen ja puutarhan välissä oleva tila. Esimerkiksi veranta, jota rakennuksen pitkät ulkonevat räystäät suojaavat, on sekä puutarhaa että huonetta. Se on siirtymäkohta ja yhdysside. Kysymys on välitilan tunteesta, johon liittyy tietoisuus ympäröivien tilojen läsnäolosta.

Sisätiloissa puolestaan on Japanissa tyypillistä, että valo ei lankea suoraan, vaan siivilöityy paperikuvien, säleikköjen ja ritilöiden kautta. Hämäryydestä syntyy monitulkintainen ja monikäsitteinen tila. MAn estetiikka kiteytyy japanilaisessa teemajassa, jossa valo lankeaa huoneeseen pienten, sattumanvaraisesti sijoitettujen ikkuna-aukkojen kautta.

Luminen levähdystauko treenien välissä

Treenit vievät suurimman osan tästä kuukauden pituisesta ajasta, jonka japanilaiset nyt heti vuoden alussa täällä Suomessa viettävät, mutta välillä on ihan pakko päästä rentoutumaan ulkoilmaan ja ajattelemaan jotain muutakin kuin tanssia.

Tiedotus- ja markkinointitiimiimme kuuluva Suvi Satama otti tanssijat Satsumi Fukain ja So Uedan tänään mukaansa lenkille metsään. Kolmikko kävi parin tunnin lenkillä ulkoiluttamassa Suvin koiria lumisessa metsässä, jossa todella pääsi rämpimään kunnon lumihankeen. Satsumi ja So naureskelivat koirien touhuja lumihangessa ja kehuivat kovasti, miten kaunis metsä on. Joitakin samoja puita löytyy Japanistakin ja siis tuttuakin maisemassa oli, mutta metsää ei ole samalla tavalla Japanissa eikä varsinkaan Tokiossa, jossa So asuu.

Puistomäen metsässä porukka kiipesi vielä niin korkealle, että tuntui kuin olisi voinut nähdä koko Turun kerralla. Korkeimmalle kohdalle ei tietenkään ollut polkua, mutta päättäväisesti sinne pääsi lumihangessa rämpimälläkin!

Satsumi ja So näköalapaikalla Puistomäessä

PS: Huomatkaa myös, että tämän päivityksen alla on toinenkin uusi päivitys, jossa on tietoa aikaistuneesta ensi-illasta ja pari blogivinkkiä!

Muutoksia aikatauluun ja blogivinkkejä

Sellaiset muutoksen tuulet puhaltavat, että SOJIKU 4 -iltoihin on päätetty lisätä yksi lisänäytös. Tämä tarkoittaa myös ensi-illan aikaistumista, eli ensi-ilta on jo tiistaina 22.3.2011 klo 18. Liput tähän näytökseen ovat jo saatavilla Lippupisteen sivuilla. Tervetuloa!

Tänään japanilaiset ovat päässeet tutustumaan suomalaiseen metsään, ja siitä on tulossa juttua vielä myöhemmin. Sitä odotellessa voitte käydä tutustumassa pariin muuhun mielenkiintoiseen blogiin, jotka käsittelevat tavalla tai toisella Japania:

Tatu Japanissa on blogi, jossa voi seurata Tatun elämää tutkijana Japanissa.

J-blogissa puolestaan on kaikenlaista juttua Japanin kulttuurista ja kielestä – ihan laidasta laitaan.

Käykääpä tutustumassa ja kertokaa myös meille, jos teillä on jotain muita hyviä linkkivinkkejä Japanista kiinnostuneille!

Beatlesiä japanilaisittain? Kyllä!

SOJIKUn porukka jatkaa harjoituksiaan, mutta meidän työryhmäämme kuuluvat japanilaiset eivät suinkaan ole ainoat japanilaiset tammikuisessa Suomessa. Ehkä yllättäväkin Suomea ja Japania yhdistävä kytkös löytyy nimittäin tammikuun lopulla Tampereelta.

Tampere-talossa järjestetään 28.-29.1.2011 Tampere Beatles Happening, jossa esiintyy myös japanilainen bändi The BlueMargarets. Kyseessä on japanilainen beatlescovertyttöbändi, jolla on Suomessa jo niin paljon innokkaita faneja, että he ovat tulossa tänne keikalle.

Sen lisäksi, että bändi on tulossa Suomeen esiintymään, on sillä jo valmiiksi kiinnostava yhteys Suomeen: yhden bändin jäsenen taiteilijanimi on nimittäin Moomin! Tähän hän on kuulemma päätynyt sen vuoksi, että on aina pitänyt muumeista.

Meille bändi on uusi tuttavuus, mutta jos teidänkin mielenkiintonne heräsi, niin täältä voi lukea bändistä lisää suomeksi.

Kontrastien kirjoa suomalaisissa ja japanilaisissa

Edellisessä blogikirjoituksessa kaipasimme näkökulmia suomalaisuuteen – kiitos kommenteistanne! Edelleen kuulemme mielellämme ajatuksianne ja luemme kommentteja. Ajatuksistanne suomalaisuudesta jäi erityisesti mieleen se, miten joku oli pohtinut suomalaisissa vahvasti elävää kontrastia: talvella vetäydymme omiin oloihimme ja hukuttaudumme töihin, kesällä taas virtaamme kaduille ja rannoille värikkäissä vaatteissamme hymyillen. Kommentin kirjoittajan mukaan tämä on kontrasti, jota ei monessa muussa kansassa ole, ja kieltämättä piirre on helppo tunnistaa suomalaisuudesta. Käyttäytymisemme ja mielialammekin seuraa aina jollakin tavalla vuoden kiertoa, vuodenaikojen vaihtumista ja erilaisia ilmoja.

Kontrasteista – joskin hieman erilaisista – on kyse myös SOJIKU 4:n toisessa tanssiteoksessa, Sansuissa, joka on jo tehty valmiiksi. Sansuista voi lukea tarkemmin SOJIKUn kotisivuilta. Sansui – Soljuva kivi on se osuus SOJIKU 4:ää, jossa tarkastellaan japanilaista kulttuuria. Sansuissa pohditaan muun muassa japanilaisen kulttuurin vahvoja kontrasteja, esimerkiksi valon ja varjon rajapintaa sekä tauon ja tyhjän tilan intensiteettiä. Minkälaisia mielleyhtymiä esimerkiksi valon ja varjon vastakohtaisuuteen liitetään? Mikä merkitys sillä on, jos tanssiteoksessa liike tapahtuukin varjossa eikä valokeilassa?

Väkevien kontrastien lisäksi Sansui tutkii myös japanilaisuudessa vahvana ilmenevää yksityiskohtien merkityksellisyyttä. Sansuissa liike kutoo yhteen elektroniikan tarkan geometrisen mimiikan, samuraiden julmankauniiin juurtuneisuuden sekä geishojen sensuellin herkkyyden.

Sanana "sansui", maisema/puutarha, muodostuu sanoista vuori ja vesi. Myös nämä kaksi japanilaisen maiseman peruselementtiä asettuvat vastakohtapareiksi: ne sisältävät toisilleen vastakkaiset olemukset – staattisen painavuuden ja plastisen liikkeen. Vastakohtina ne tasapainottavat toisiaan ja muodostavat dynaamisen harmonian. Juuri tämän tyyppinen voimakas vastakohtaisuus on keskeistä japanilaisuudessa ja siihen myös Sansui tanssiteoksena kiinnittää huomiota.

Muun muassa näistä japanilaisen kulttuurin elementeistä ja ilmiöistä on Sansui koottu. Minkälaisia ajatuksia teillä itsellänne on japanilaisuudesta ja millaisia ilmiöitä japanilaisuuteen yhdistätte? Miten itse olette tutustuneet japanilaiseen kulttuuriin vai oletteko ylipäänsä tutustuneet?

Mitä sinä kertoisit suomalaisuudesta?

Ensimmäinen viikko harjoituksia alkaa kääntyä viikonloppuun Turun tuiskeessa ja tuiverruksessa. Työryhmä puurtaa koreografi Yuzo Ishiyaman CatB-teoksen parissa.

CatB on tilausteos suomalaisuudesta japanilaisin silmin ja se saa kantaesityksensä SOJIKU 4:ssä maaliskuun lopulla. Teoksessa katsotaan Suomea ja suomalaisuutta japanilaisin silmin. Miltä niin kaukainen kansa näyttää ja tuntuu ja miten sen voi pukea tanssin muotoon, liikkeeseen? Tietyllä tavalla jonkin kaukaisen ja vieraan asian pukeminen yhtä aikaa sekä abstraktilla että konkreettisella tasolla toimivaan tanssiin voikin olla juuri sopiva tapa käsitellä ennestään tuntematonta aihetta.

CatB-teosta tehdään parhaillaan Turun lumipyryssä ja työryhmä piirtää näkökulmaa Japanista Suomeen. Onko teillä, SOJIKUn seuraajilla, antaa joitakin ideoita, joista suomalaisuus mielestänne syntyy? Minkä suomalaisen piirteen haluaisitte nähdä tanssimalla esitettynä? Heittäkää ideoita kommenttiosastoon!

Ensimmäiset harjoitukset takana!

Eilen oli ensimmäiset harjoitukset ja saatiin vähän vierailijoitakin paikalle tiedotusvälineiden osalta. Katsokaas täältä video!

Tästä se lähtee!

Todellakin, tästä se lähtee! Eilinen ilta meni siivotessa, sänkyjä pedatessa ja astioita laskeskellessa, kun järjestimme japanilaisten tanssijoiden yösijaa valmiiksi. Kaikki saatiin kuntoon ja tänään voidaan hyvällä mielellä vastaanottaa japanilainen työryhmä Turkuun! Nyt kun ollaan vielä näin alussa kulttuuripääkaupunkivuotta, niin uskalletaan varmaan sanoa, että kyseessä ovat vuoden jos ei ensimmäiset niin ainakin osa ensimmäisistä kulttuuripääkaupunkivieraista.

Tänään nimittäin saapuvat Turkuun japanilainen tanssija-koreografi Yuzo Ishiyama sekä tanssijat Satsumi Fukai ja So Ueda. Yuzo Ishiyama on esittävä mediataiteilija ja koreografi, jolla on takana jo useita kansainvälisiä proggiksia. Onpa hän käynyt Helsingin Kiasmassakin aiemmin esiintymässä. Tanssijoista Satsumi Fukailla on taustaa sekä baletissa että nykytanssissa, ja hänen tanssissaan on kiinnitetty erityistä huomiota hänen pituuteensa ja pitkiin raajoihin, jotka luovat dynaamista ja tarkkaa liikekieltä. So Uedalla on niin ikään kokemusta nykytanssista, mutta hän on hyvä myös Butoh-tanssissa sekä kamppailulajeissa, vaikka hänen voimakasta tanssikieltään ei yksin mikään näistä lajeista määritäkään.

Pitkän lentomatkan jälkeen tämä ilta menee japanilaisilla lepäämiseen ja uuteen ympäristöön totuttelemiseen, mutta heti huomenna koko työryhmä alkaa tositoimiin ja aloittaa tehokkaan harjoittelun. Eihän tässä enää malta odottaa!