tiistai 1. helmikuuta 2011

Ikebana - japanilainen kukkienasettelutaide

Käsi ylös ne, jotka tietävät, mitä ikebana tarkoittaa? Täällä oli nimittäin ainakin yksi tietämätön, ennen kuin siihen törmäsi SOJIKU-proggiksen yhteydessä.

Tuntuu, että monessakin kohtaa, kun täällä blogissakin on pohdittu japanilaisuutta - joko tanssiteoksissa tai esimerkiksi arkkitehtuurin näkökulmasta - erilaiset kontrastit ovat tavalla tai toisella tulleet esiin. Vastakohtien kohtaamisesta on tietyllä tavalla kyse myös ikebanassa. Ikebana on nimittäin japanilainen kukkienasettelutaidelaji, jossa luonto ja ihminen kohtaavat. Ikebanassa tavoitteena on, että kukkien ja muiden kasvien asettelun avulla saadaan luonto ja ihmisyys yhdistettyä. Kukkien lisäksi materiaalina käytetään nurmikkoa ja oksia mutta nykyään myös esimerkiksi kiviä ja metallia.

Ikebana-taideteokset ovat siis kukka-asetelmia, jotka tehdään aina yhdestä suunnasta katsottaviksi siten, että asetelman kuviteltu katsoja on aurinko. Tärkeää ikebanassa on, että asetelma sopii ympäristöönsä ja että tekijän tunteet ja luonne näkyvät asetelmassa. Monet harjoittavat ikebanaa kehittääkseen keskittymiskykyään tai syventääkseen estetiikan tajuaan.

Ehkä tärkein periaate ikebanassa on kolmioajattelu. Ikebanassa on tyypillisesti kolme pääoksaa. Esimerkiksi sogetsu-koulukunnan mukaan nämä ovat shin (taivas, henki, tulevaisuus), soe (ihminen, sielu, nykyisyys) ja hikae (maa, menneisyys).

SOJIKU 4 -illassa nähtävää Sansuita katsoessa kannattaa pitää mielessä ikebana ja sen kolmioajattelu, sillä Sansui on saanut vaikutteita myös ikebanan estetiikasta.

Jos kiinnostus heräsi oikein kunnolla, voi ikebanaan tutustua tarkemmin esimerkiksi Suomen Sogetsu-ikebana ry:n tai Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen nettisivuilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti